Hyvät ”logokilpailujen” järjestäjät. Kuluvan kuukauden
aikana on taas ollut liikkeellä muutamia pienten yritysten ja yhdistysten
ilmoituksia kilpailuista, joissa pyritään luomaan kilpailujärjestäjälle logo.
Pääpalkinnoksi valitulle suunnitelmalle on luvassa esim. 200€ arvoinen
lahjakortti tai 250€ arvoinen etujäsenyys. Voittologon suunnittelija luovuttaa
tietenkin kaikki tekijä-, kopiointi- ja muokkausoikeudet kilpailujärjestäjälle.
Tässä kohtaa voi kysyä, mikä on kilpailujärjestäjän tavoite ja minkälaisen
viestin haluaa omasta toiminnastaan antaa?
Voin ennustaa kilpailujärjestäjille tulevaisuutta: Tuskin
hukutte ehdotuksiin, mutta muutaman saatatte hyvinkin saada. Joku niistä
saattaa kelvata, mutta todennäköisemmin ei. Sitten ihmettelette, miten jälki
onkin niin surkeaa ja päätätte tehdä logon itse. Kun ei ne mitään osanneet. Ne
designerit. Kerrotte myös saman logo-ongelman kanssa painivalle yrittäjä-/yhdistyskollegalle,
että tee itse vaan, että te ette ainakaan ketään hyvää löytäneet, vaikka ihan
kilpailun pistitte pystyyn. Ja kun se on niin helppoakin se piirteleminen.
Tietokoneella on vaikka mitä ohjelmia joilla voi piirtää ja lisätä efektit
päälle. Ei se ole vaikeaa. Ja simsalabim – teillä on hieno logo.
Vai onko? Tässä ollaan nyt asian ytimessä, joka vastaavilta
kilpailujärjestäjiltä on jäänyt ymmärtämättä. Itse asiassa taidetaan olla sen
ymmärtämättömyyden äärellä, josta syystä pääsemme aina manailemaan sitä, miksi
ruotsalaiset tai tanskalaiset vievät potin näissä niin sanotuissa brändiasioissa.
Suomalainen pienyrittäjä/-yhdistys saattaa panostaa muihin asiantuntijapalveluihin,
muttei brändi-ilmeensä luojiin. Logo on merkki, joka luo yrityksestänne/yhdistyksestänne
tunnistettavan. Parhaimmillaan se kertoo visuaalisesti miksi yritys/yhdistys on
olemassa ja mitä se edustaa. Onnistuneen logon ja brändi-ilmeen luominen vaatii
kanssakäymistä suunnittelijan kanssa.
Miksi tämän kaltaiset ”logokilpailut” sekä niistä ”voitettavat
palkinnot” ovat ala-arvoisia?
Ensimmäiseksi on syytä korostaa, että kyse ei ole ainoastaan
rahasta. Suunnittelijoita tai designereita, miksi heitä halutaankaan kutsua,
motivoi mahdollisuus luoda asiakkaalle yksilöllinen, aikaa kestävä merkki ja
ilme. Tunnus, joka kertoo asiakkaan tarinan ja josta sekä tilaaja että designer
voivat olla ylpeitä. Alan koulutus kestää n. 3-5 vuotta ja vaatii useiden
työtapojen hallintaa, näkemystä sekä kykyä ymmärtää asiakkaan tarpeita. Hyvään
lopputulokseen ei siis voi päästä kertomalla kilpailukuvauksessaan toiminnasta ympäripyöreitä
ja lyömällä deadlinen päälle. Vaikka taitavia ovatkin, designeritkaan eivät etälue
asiakkaan ajatuksia. Toiseksi tekijöiden kilpailuttaminen ”logokilpailun”
keinoin on törkeää siksi, että se kertoo aliarvostuksesta, joka
kilpailujärjestäjillä on designereiden ammattitaitoa kohtaan, mutta myös harhaluulosta
oman toiminnan erinomaisuuden suhteen. Luit oikein. Logo ja yhtenäinen
visuaalinen ilme on olennainen osa vakavasti otettavaa yritystä/yhdistystä, eikä
tuote tai palvelu koskaan myy erinomaisuudellaan itse itseään, vaan kyseessä on
kokonaisuus, brändi. Jos kilpailujärjestäjä on valmis panostamaan pari sataa
Euroa brändinsä ilmeeseen, miksi yksikään itseään kunnioittava designer panostaisi
yhtään enempää? Referenssien toivossako? Sosiaalisenmedian ja Internetin aikakautena
tämä ajatus ei enää päde.
Pitää kuitenkin myös ottaa huomioon kilpailujärjestäjän
kanta. Toiminta kielii pienten yritysten ja yhdistysten vaikeudesta löytää työhön
sopivaa designeria ja siitä, ettei pienyritys/-yhdistys ylipäätään tiedä mistä
aloittaa etsiminen. Hakukoneet tarjoavat loputtomasti vaihtoehtoja ja niukalla
budjetilla ei uskalleta ottaa satunnaista riskiä, koska ei tiedetä, mikä
valinta vastaisi parhaiten tarpeita. Tämä on nimenomaan se epäkohta, jota
Creative Minds pyrkii pian avattavilla palveluillaan helpottamaan. Kyse on
löytämisestä ja löytymisestä, puolin toisin.
”Logokilpailujen” järjestäminen on joka tapauksessa väärä
tie luoda pienelle yritykselle/yhdistykselle logo. Se on hukkaan heitettyä
aikaa ja rahaa, joka tulee todennäköisen epäonnistumisen myötä maksamaan
huomattavasti oletettua enemmän, eikä korjausliikkeestä enää selvitä
lahjakortilla. Pienillä toimijoilla budjetti on usein ymmärrettävästi tiukka. Mutta
olettaminen, että kilpailujärjestäjä tulisi saamaan hyviä ideoita
suunnittelijoilta naamioimalla oman kilpailutusprosessinsa kilpailuksi,
etsimiseen turhauduttuaan, ei edes naurata.
Annan tässä nyt vinkin kaikille visuaalista viestintää
pienellä budjetilla haikaileville: Olkaa rehellisiä. Kertokaa vaikka omilla
fb-sivuillanne asialliseen sävyyn, että tarvitsette logon ja yhtenäisen ilmeen,
mutta että budjetti on pieni. Saatte tällä tavoin ystävällisemmän vastaanoton
ja saavutatte laadukkaamman lopputuloksen kuin vähäisillä resursseilla logokilpailupelleilyä
harrastaessanne. Lähes aina joku tuntee jonkun, joka voi auttaa. Vaihtoehtoisesti
voi myös lähestyä alan oppilaitoksia. Siellä joku voi toteuttaa logonne ja
brändi-ilmeenne vaikka opinnäytetyönä tai osana jotakin kurssia. Samalla voin
lämpimästi suositella tutustumaan Oulun Yliopistossa kirjoitettuun
tutkimukseen, joka keskittyy nimenomaan brändi-ilmeen merkitykseen
pienyrityksen näkökulmasta:
Sitä saa mitä tilaa.
Tea Holsti
Perustaja, Creative Minds
